Nyt kun on ylimääräistä aikaa niin ajattelin vähän kirjoittaa millaista on ollut olla suomalainen New Brunswickissä. Ensinnäkin, harvat ihmiset tietävät missä tarkalleen on. Jotkut tietävät, että se on Pohjois-Euroopassa, Venäjän vierellä, mikä on jo aika hyvin. Aika monelle olen ollut ensimmäinen suomalainen, jonka he ovat ikinä tavanneet. :) Heh, toivottavasti en kovin järkyttävää kuvaa ole antanut...
Yleisimmät kysymykset, joihin olen saanut vastailla, ovat olleet:
- Mitä kieltä Suomessa puhutaan?
- Onko englanti teidän ensimmäinen kieli? (Jessus, olenko noin hyvä enkussa, että ihan natiivipuhujaks luullaan!!! :) )
- Onko teillä lunta? (Hmm... mietitääs... lähes 20 astetta pohjoisempana kuin NB ni joo?)
- Oletteko/olittiko kommunistinen maa? :)
- Onko teillä hirviä Suomessa?
- Millaisia autoja Suomessa on? (hääääh??)
Ja muita kommentteja:
- En ole ikinä tavannut ketään suomalaista aikasemmin tai kuullut mitään Suomesta *näppäilee Nokian kännykkää*
- Hei, tiedän monta suomalaista lätkäpelaajaa! Mats Sundin, Niklas Lindström, Sedinin veljekset... (joo, ei näin...)
Pari ihmistä töissä on tosin Suomessa käynyt. Gaetan, pomoni, oli Suomessa muutama vuosi sitten ja ainut mitä hänelle on jäänyt mieleen on mäkihyppytornit joka kaupungissa. :) Noh, jos vierailee Lahdessa ja Jyväskylässä ni en ihmettele. Daniel Arsenault, GIS mies, oli Suomessa viime tammikuussa ja muistaa nähneensä teitä, jotka oli tehty järven jäälle. :) Sinänsä ihan mielenkiintoista kuulla, että mihin ihmiset kiinnittää huomionsa.
Nyt kun paikalliseen kulttuuriin on alkanut jo sopeutua hyvin, tulee mieleen asioita, joita todella kaipaa kotoa. Ensinnäkin, ei ole mennyt yhtään lauantai-iltaa, ettenkö olisi aatellut, että voi hitsi miten kiva ois päästä saunaan. Ja toiseksi, ruisleipä. Kaksi kuukautta kun mussuttaa vaaleaa paahtoleipää ni se alkaa tulla jo korvista ulos. Rahkaa en ole onnistunut löytämään mistään kaupoista, vaikka kaikenlaisia muita jälkiruoka juttuja on vaikka kuinka. Jotain hyvääkin: Pienet reppuun mahtuvat kylmälaukut lounasta varten. :) Sellaisen vielä ostan itselleni mukaan...
Noniin, paahtoleipä juustolla kutsuu!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti